ME HÄMEENLINNALAISET OLEMME KAUPUNKI
Pohjaa Hämeenlinnan Vasemmistoliiton vaalityölle
Hämeenlinnan kaupungin päätöksenteko on muuttunut kuntaliitosten jälkeen. Muutoksia odotetaan edelleen varsinkin demokratian parantamiseksi, konserniyhtiöiden johtamisessa, tiedottamisessa, riittävien ja tarpeenmukaisten palvelujen turvaamisessa syrjäytymiskehityksen ehkäisyssä ym.
Kuntaliitosten jälkeen niin poliittinen kenttä kuin päätöksentekoilmapiirikin ovat myös kokeneet muutoksia, kriittisiä äänenpainoja on havaittavissa kaupungissa jo vuosien ajan vallinnutta kahden suuren puolueen harjoittamaa politiikkaa kohtaan. Erityistä haastetta tämä tuo syksyn kuntavaalikampanjaan.
Hämeenlinnan Vasemmistoliitto pyrkii selkeästi tuomaan esiin arvonsa, sekä haluaa toimia yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joiden kanssa syntyy yhteisiä näkemyksiä mahdollisimman laajan demokratian turvaamisesta kaupunkikonsernin päätöksenteossa.
Myös tällä valtuustokaudella työstetään poliittista johtamismallia, jonka toteutus ja seurantatoimenpiteet on oltava osaavan, kriittisesti asioita tarkastelevan valtuuston käsissä. Tulevalla kaudella riittää työtä myös kuntauudistushankkeen ruotimisessa, jossa Vasemmistoliiton näkemykset tulisi olla riittävästi edustettuina.
Johtamisjärjestelmä – säästöjä byrokratiaa vähentämällä
Kaupungin visiot ja arvot on tarkastettava ja kokonaiskehittämisen on oltava tasapainossa. Kehittämistyön sekä eri strategioiden on pohjauduttava pitkäjänteiseen suunnitelmallisuuteen, ei nykyisenkaltaiseen tempoilevaan toimintaan.
Erillisestä tilaajaorganisaatiosta ja nykyisen kaltaisesta monituottaja-ajattelusta on luovuttava ja keskitettävä toiminta sekä resurssit vahvaan, osaavaan ja jatkuvan parantamisen mallilla toimivaan omaan peruspalveluiden tuotanto-organisaatioon. Se on tulevaisuudessakin ehdoton tasa-arvoisten hyvinvointipalveluiden perusta. Omaa palvelutuotantoa on mahdollista täydentää ulkopuolisilla palveluntarjoajilla.
Henkilöstö on kaupungin suurin voimavara ja sen osaamista on arvostettava sekä hyödynnettävä paremmin jakamalla vastuuta nykyistä enemmän organisaation eri tasoille ja toimijoille. Tämä itsessään lisää jo työn mielekkyyttä sekä lisää työhyvinvointia. Työssäjaksamista on tuettava sekä otettava käyttöön varhaisen tuen ja puuttumisen mallit osaksi nykyaikaistettavaa henkilöstöjohtamista. Valmisteltaessa ja tehdessä päätöksiä henkilöstön näkemykset on otettava nykyistä painavammin huomioon.
Koko kaupungin organisaatiota madalletaan, kustannuksia lisääviä ja turhaan resursseja sitovia rajapintoja poistetaan. Byrokratiaa vähennetään. Hallinnosta vapautuvia resursseja siirretään käytännön työhön.
Avoimen ja läpinäkyvän päätöksenteon turvaamiseksi nykyistä Hämeenlinnan osakeyhtiömäärää on reippaalla kädellä vähennettävä ja tarvittaessa siirrettävä toimintoja takaisin suoraan kaupungin alaisuuteen, mahdollisesti omiksi taseyksiköikseen. Avoimuutta pitää tietoisesti lisätä. Tämä on myös taloudellisesti perusteltua.
Valtuuston roolia päättävänä elimenä on korostettava sekä lisätä mahdollisimman laaja-alaista asioiden valmistelua. Isoista asioista päätettäessä tulisi valmisteluun ottaa mukaan kaikki valtuustoryhmät tavalla tai toisella.
Riippumatonta konsernivalvontaa on tehostettava entisestään. Sisäinen valvonta on eriytettävä ulkoisesta valvonnasta. Sisäinen valvonta on järjestettävä niin, että se toimii omassa valtuuston alaisessa yksikössään.
Uuden valtuuston ensimmäisen toimintavuoden aikana on arvioitava nykyisen johtamis- ja organisaatiojärjestelmän toimivuus. Tuloksia voidaan käyttää myös eri kaupunkien välisessä vertaisyhteistyössä.
Hyvin hoidetut lasten- ja nuorten palvelut ovat parasta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä
Varhaiskasvatus
Pienemmät hoitoryhmät, riittävästi tuttuja aikuisia = vakituista henkilökuntaa, vakituisia kiertäviä sijaisia. Erityislasten tarpeet huomioitava riittävällä ja ammattitaitoisella henkilökunnalla. Varhaiskasvatuspalvelut on järjestettävä lähipalveluina.
Kaikille saajille yhtäläisellä kotihoidontuen Hämeenlinna- lisällä on mahdollisuus vähentää varhaiskasvatuksen menoja sekä on aito vaihtoehto pienten lasten hoidon järjestämiseksi. Kaupungin omaan perhepäivätuotantoon on panostettava.
Perusopetus
Perusopetukseen valmisteltava pitkänajan strategia lasten- ja nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi. Opetusta saatava nykyistä enemmän.
Pienemmät ryhmäkoot lähikouluissa, mahdollisuus jakotunteihin ja pienryhmäopetukseen.
EI- isoille superkouluille. Koulumatkat turvallisiksi.
Erityistä tukea tarvitseville taattava riittävä ja ammattitaitoinen tuki läpi koko peruskoulun.
Oppilashuollon resursseja reippaasti lisättävä nykyisestä, nuorisotyöntekijät koulujen toimintaan aktiivisesti mukaan.
Aito yhteisöllisyys takaisin kouluihin, turvaamaan koulurauhaa.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
Edullista aamu ja iltapäivätoimintaa pienille koululaisille, joissa huomioidaan myös lasten erilaiset tarpeet sekä valmiudet. Toimintaa on myös mahdollisuus kehittää niin, että avoin varhaiskasvatuksen päivätoiminta voidaan järjestää koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Koulutoimen olisi koordinoitava ja valvottava toimintaa koko kaupunkia koskevia yhtenäisillä kriteereillä, jotta se olisi tasalaatuista.
Kunnon palvelut Ikäihmisille
Kaikilla ikäihmisillä oltava mahdollisuus tarpeiden mukaiseen laadukkaaseen kunnan tuottamaan hoivaan tutussa elinympäristössä sekä mahdollisten omaisten lähellä. Nykyinen tilanne on kestämätön sekä ihmisarvoa loukkaava. Riittävän palvelutason turvaamiseksi on laadittava riittävät budjetit. Tuottavuutta on mahdollista lisätä kaupungin omana toimintana kun taas ulkoistamisen tie on upottava suo.
Terveyspalvelut
Perusterveydenhuoltoon on satsattava selkeästi nykyistä enemmän. Hammashoitoon tai mielenterveyspalveluiden piiriin on päästävä myös jonottamatta. Tietämystä mielenterveysasioista on perusterveydenhuollossa lisättävä.
Erikoissairaanhoidon säilyminen alueellamme, maakunnassa on turvattava tavalla tai toisella. Sote-alue ajatusta ei tule hylätä.
Terveyskeskusmaksut poistettava sekä perintäyhtiöiden käytöstä kaupungin laskutuksessa on luovuttava.
Elämänlaatua
Ensisijaisesti pitää panostaa lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksien lisäämiseen heidän omilla lähialueillaan. Liikuntapaikkojen käyttömaksut on poistettava alle 18-vuotiailta ja erityisryhmiltä. Aikuisväestön huippu-urheilun rahoituksen painopisteen on siirryttävä enemmän sponsorien suuntaan.
Maankäyttöä, rakentamista ja asumista
Kaupungin on pitäydyttävä ns. perinteisessä kaavoittajan sekä tonttien myyjän roolissa.
Rakentamisen on painotuttava jatkossa enemmän kaupungin oman rakennuskannan korjausrakentamiseen, sekä huomiota on kiinnitettävä toimeentulosta riippumaan rakentamiseen sekä asuinalueiden sosioekonomisen segrekaation ehkäisemiseen eriarvoistumista lisäävänä tekijän. Hämeenlinnan on edelläkävijänä pilotoitava erilaisia ekologisia ja uuden sukupolven tekniikoita vaikkapa rakennustensa lämmön tuottajana, esim. maalämpö.
Lainakantaa sekä käyttömenoja lisääviä investointeja on vältettävä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaupungin ei pidä lähteä mukaan Kantolan tapahtumapuiston, Etelärannan, Sunny Car Centerin tai torialusparkin kaltaisiin hankkeisiin.
Investointien yhteydessä on arvioitava niiden pitkäaikaisia työllistäviä vaikutusta.
Liikenne
Olemassa oleva joukkoliikennestrategia on avattava ja tarkasteltava sen toimivuutta kokonaisuudessaan koko laajan Hämeenlinnan kuin sen kuntanaapureidenkin kanssa. Joukkoliikenteen houkuttavuutta on lisättävä ja tarkasteltava kaikki vaihtoehdot mm. järjestämisvaihtoehtojen suhteen. Lippujen hintoja pitää saada alemmaksi, sekä toimivimmiksi.
Toiminnan pitää kohdentua yksityisautoilun vähentämiseen.
Ympäristö
kts. puolueen ”PUHDAS JA VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ KUULUU KAIKILLE”
Hämeenlinnassa ympäristöasiat ja ekologisuus on otettava nykyistä vastuullisemmin mukaan asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Esimerkkinä Hämeenlinnan kaupungin on omassa toiminnassaan suosittava lähiruokaa joka myös jalostettu mahdollisimman lähellä sekä huolehdittava logistiikastaan mahdollisimman vähillä kuljetuksilla.
Rantakaupungin rannat on säilytettävä avoimina kaikkien kaupunkilaisten virkistysalueina, myös rakentamaton luonnontilainen ranta on arvokas itsessään.
Elinkeinotoiminta ja työllisyys
Hämeenlinna tarvitsee lisää vientimarkkinoille suuntautuvaa isoa sekä pientä teollisuutta.
Pelkällä kauppakeskusten rakentamisella ja päivittäistavarakaupalla ei saada yhteiskunnalle viennistä saatavia tärkeitä tuloja.
Elinkeinotoiminnassa on tärkeä tukea sellaisia hankkeita ja toimintaa, joilla on pitkän tähtäimen työllistämisvaikutuksia ja mahdollisuus luoda pysyviä työpaikkoja.
Kunnan itsensä tärkeää roolia ja mahdollisuuksia työllistäjänä mm. ( vajaakuntoisten työllistäjänä ) ei pidä unohtaa. Toimivat ja tasa-arvoiset peruspalvelut ja hyvinvoivat kaupunkilaiset ovat mitä parasta elinkeinotoiminnan tukemista.
Kaupungin tai sen yhtiöiden hankintoihin kuin muuhunkin toimintaan on määriteltävä eettiset kriteerit, joilla esim. mahdollista valvoa alihankintaketjuja tarkemmin kuin mitä tilaajavastuulaki edellyttäisi.